317 litrainen kiekkoallas

Tarvikkeet
Giant 317 l.
Käytetty
200,00€
Itse tehty
31,70€
2x70 W monimetallit
Käytetty
100,00€
5500K polttimot
44,00€
300W Jäger lämmitin
Käytetty
5,00€
Eheim Aquaball 2210
Käytetty
17,00€
Somisteet
Luonnosta
0,00€

Tekniikka:

Akvaario on suunniteltu siten, että huoltotoimenpiteet olisivat mahdollisimman harvassa ja helposti hoidettavissa. Suodatus on hoidettu kaksivaiheisesti. Biologisesta suodatuksesta pitää huolta oma custom-made mattosuodatin, joka toimii yötä päivää ilman minkäänlaisia katkoja tai huoltoja. Lisäsuodatuksena ja plekoille mukavia virtauksia lisäämässä on: Eheim Aquaball 2210. Valaistus on kytketty ajastimella ja kaksi 70 watin 5500 kelvinin monimetallipolttimoa tuovat riittävästi valoa vaikeammillekin kasveille. Valaisimet ovat päällä 12 tuntia kello 10.00 - 22.00. Lämmittimenä toimii Jägerin 300 watin termostaattilämmitin, joka on toiminut moitteetta ostosta lähtien. Lämpötila altaassa on tällä hetkellä 28 astetta.

Kalat:

Kalastoa on pyritty valitsemaan löyhän biotooppiajattelun mukaan. Kaikki lajit ovat Amazonasilta, vaikkakin hyvin eri puolilta laajaa aluetta. Samettituliplekoihin törmäsin Helsingin akvaariokeskuksessa ja ostin ne ensinäkemältä. Uskomattoman upea kala ja nykyisen kokemuksen mukaan erittäin helppo hoidokki. Valitettavasti samettitulipleko on sen verran uusi tulokas akvaariomarkkinoilla, että sitä löytyy todella harvoin. Laji on kovin tuntematon harrastajille myös maailmanlaajuisesti, sillä internetistä ei löydy juuri lainkaan tietoa sen elintavoista, kudusta jne. Kultapäämonniset toimivat talkkareina kierteissarvikotiloiden apuna. Näin hienosta hiekasta muodostuva pohjamateriaali pysyy hyvässä kunnossa. Kimalaispallot ostin kotilo-ongelman puhjettua. Ilmeisesti pantterimiekkakasvin mukana tuli postitorvikotiloita ja ennen kuin huomasinkaan, ne olivat levinneet joka puolelle akvaariota. Kimalaispallot ovat ainakin minulla, vastoin yleistä mielipidettä, olleet oikein kilttejä helppoja hoidokkeja. Eivät kiusaa muita kaloja ja ovat todellakin tehneet lopun kotiloiden invaasiosta. Valitettavasti jouduin luopumaan kimalaispalloista kiekkokalojen aloitettua kutupuuhat. Kimalaisilla oli sen verran suuri halu popsia kiekkokalojen kutu naamaansa, että vanhemmilla ei kovasta yrityksestä huolimatta ollut mahdollisuutta pelastaa jälkikasvuaan. Onnekseni kiekkoparin naaras on löytänyt itselleen mielenkiintoisen harrastuksen. Se pyörii pitkin allasta ja nyppii pieniä postitorvikoteloita laseista ja kasvien lehdiltä ja ilmeisesti syö ne. Eihän se aivan yhtä tehokas ole kuin kimalaispallot, mutta on onnistunut pitämään akvaarion kotilotilanteen varsin hyvänä. Kyllähän kotiloita on siellä täällä, mutta ei häiritsevässä määrin.

Kalat
Kiekkokala
Symphysodon discus
Red Spotted Green
Corydoras gossei
Baryancistrus sp.
L-323

Kasvit:

Alunperin ajattelin pitäytyä löyhässä biotooppi-ajattelussa myös kasvien suhteen, mutta akvaarion yleisilmeen kohottamiseksi olen hankkinut muutaman kasvin myös muilta levinneisyysalueilta. Mattosuodattimen naamioimiseksi käytin aluksi kellustähtisammalta, mutta sen nopea kasvutahti, johti siihen, että trimmaus muuttui joka viikkoiseksi operaatioksi. Istutin mattoon kääpiökeihäslehteä ja nyt tilanne on erinomainen. Tämän lisäksi Etelä-Amerikan ulkopuolisena lajina akvaariosta löytyy tiikerilumme, jonka olen antanut kasvattaa kelluslehtiä. Ne varjostavat muutamia alueita ja mahdollistavat näin myös heikommassa valossa viihtyvien kasvien istuttamisen altaaseen. Muita kasveja olen valinnut lähinnä miellyttävän sisustuksen elementeiksi. Luonnollisesti tärkeimpänä valintakriteerinä on kuitenkin ollut akvaarion olosuhteet; ensisijaisesti melko korkea lämpätila 28 astetta. Sädekaisla ja brasilianärviä ovat taustalla peittämässä lämmitintä ja sisäsuodatinta. Etualalla kasvaa pantterimiekkakasveja ja kellustähtisammalta kiinnitettynä juurakoihin ja kiviin. Miekkakasvi kukkii säännöllisesti ja olenkin leikannut istukkaita muihinkin altaisiini.

Kasvit
Kääpiökeihäslehti
Anubias barteri var. nana
Echinodorus 'ozelot'
Riccia Fluitans
Myriophyllum aquaticum
Tiikerilumme (punainen)
Nymphaea lotus
Sädekaisla
Cyperus helferi

Lisätietoa:

Vaikka akvaarioliikkeissä on tarjolla monenmoista juurakkoa, kiveä ja somistetta, olen päättänyt käyttää somisteina vain kotimaisesta luonnosta löytyviä aineksia. Juurakot ja suuret kannot olen löytänyt teiden varsilta. Tietyömaat ovat oivallisia kohteita somistekeruuretkelle. Niiden yhteydessä puut hakataan tien varrelta ja juurakot kaivetaan maasta. Puut viedään pois, mutta kannot yleensä jätetään uuden tien varteen. Muutaman vuoden jälkeen ne ovat kuivuneet ja mullat sekä kuoret ovat huuhtoutuneet sateen mukana pois. Työmailta löytää helposti todella upeita kantoja, jotka ovat lähes valmiita akvaarion sijoitettavaksi. Esimerkiksi mattosuodattimen peittävä kanto on juuri tien varrelta löydetty. Kantoja ei kuitenkaan kannata ottaa sellaisten teiden varsilta, joilla on vilkasta liikennettä. Saasteen siirtyvät kantojen mukana akvaarioon ja aiheuttavat varmasti ongelmia. Erilaiset mökkitiet ja syrjäseutujen vähän liikennöidyt tiet ovat oivallisia kohteita. Myös hiekka- ja sorakuoppien reunoilta löytää upeita juurakoita, jotka ovat auringon ja sateen jäljiltä lähes valmiita akvaariokäyttöön. Muistakaa kuitenkin aina valita lehtipuiden juurakoita, koska havupuista liukenee veteen ei toivottuja aineita.

Huolto:

Akvaarion huolto koostuu lähinnä viikoittaisista vedenvaihdoista. Letkulla puolet ulos ja samaa reittiä suoraan hanasta raikasta vettä takaisin altaaseen. Sisäsuodattimen patruunan puhdistan noin kahden kuukauden välein. Mattosuodatinta ei tarvitse juurikaan huoltaa. Aina silloin tällöin olen vedenvaihdon yhteydessä imaissut suodattimen sisään kertyvän lietteen letkulla, mutta toimenpiteen tarpeellisuudesta en osaa sanoa. Kertaakaan tuota lietettä ei ole akvaarion puolelle päässyt. Ruokinta 1-2 kertaa päivässä riippuen työajoista.